Hirveästi ei oikeastaan asiaa ole. Lähinnä vain tuli fiilis bloggailla näin kuralälly-päivän kunniaksi. Onhan tuota mennytkin taas joku tovi bloggaamatta, kun ei muka ehdi, jaksa eikä jouda.
Tuossa parin viikon sisään Noa polki ensin oej kengän pois ja sen löin takas. Sitten se polkas viime viikon pe vej kengän pois ja sen löin viime su takaisin, kun se sitten samaisena sunnuntaina polkas treenien päätteeksi toisen takakengän pois. Mulla palo käämi kokonansa niin revin sitten toisenkin takakengän pois ja totesin, että olkoot kengättä kerran niin haluaa. Etukengät jätin vielä, koska haluan nähdä kauanko tekemäni kötöstykset pysyy siellä kintuissa.
Osa kengättömyys tuli vain vähän huonoon aikaan, kun osa paikoista on sillä mallilla, ettei paljoa kengättä lenkkeillä. Noh.. Joskos välissä kevyempi jakso tekisi hyvää sekä kropalle että päälle. Kummallakin meillä. Kenttäkin kun ollut suht kökkö niin koulua ei ole kauheana väännetty. Nyt olen juoksuttanut liinassa ja tytöt on maastoilleet. Laiskaa eikö?
Itseä häiritsee, kun tuo ei liinassa juoksuttamisesta saa juuri mitään irti, mutta se on hyvää "selätöntä" treeniä. En tarkoita etteikö se selällä tekisi mitään vaan selässä ei ole satulaa, vain juoksutusvyö. Ajaminenkin kun on pois laskuista aika pitkälti nykyään niin ihan hyvä välillä on tehdä jotain missä selkä saa olla satulalta rauhassa, eikä ole aina joku kiekkumassa siellä.
Keksinkin hyvän tavan jumpata Noaa liinassa. Tai oikeastaan idea on lähtöisin Satu Ylitalolta. Pieniä esteitä ringille, joita saa jumppana hypätä kumpaankin suuntaan. Muuten hyvä, mutta Noa alkuinnostuksen jälkeen (siis neljän hypyn) alkaa hypätä kuin lehmä. Toki se hyppäsi pituutta (puomit noin 2 metrin päässä toisistaan ja yli meni helposti) ja korkeutta (pikku este oli noin 20cm sen hyppäsi kuin 60cm ja isompi oli noin 30cm ja sen hyppäsi kuin 80cm) aika hyvin tuloksin. Omalla tyylillään niinkuin aina.
Liinassa hyppyyttäessä pitää muistaa muutama juttu. Ensinnäkin sivuohjia EI saa käyttää. Toiseksekin jos hevonen on samanlainen kohelo kuin Noa suosittelen suojaamaan kinttuja jollain lailla. Putsit ainakin on hyvä. Kolmanneksi ei kannata edes yrittää tehdä esteitä tolppien päälle siitä ei nimittäin tule kuin vahinkoja. Yksinkertaisia asioita, jotka saattaa innostuessa unohtua.
Mutta hyvältä jumpalta vaikuttaa kuitenkin. Vielä kun lisäksi keksin, että alan tekemään erikoisia este viritelmiä, että oppii hyppäämään kaiken mahdollisen yli. Parempihan se noin on testata, kun ei ole ratsastajaa kyydissä, joten sieltä selästä ei voi kukaan lentää, jos Noa keksii kieltää mitä ihmeellisimmillä tavoilla.
Siispä eilen illalla innoissani suunnittelinkin monenmoisia estehökötyksiä ja mietin niiden turvallisuutta läpi ja ajattelin, että tänään hyppyytän niitä sitten, kun päivällä tallille menen. Tuli sitten tämä päivä ja menin kyllä tallille, mutta mitään en hyppyytellyt. Satoi räntä-lumi-mömmendööliä koko taivaan täydeltä. Hanskat, takki ja pipo oli märät jo siinä vaiheessa, kun Noan sain tarhasta talliin. Jippijaijeij! Kentällä käytiin liinan nokassa juu, mutta Noa oli kiukkuinen kuin kiusattu ampiainen, kun satoi ja ei se minullakaan riemu revennyt. Muutamat laukan nostot kumpaankin suuntaan ja se homma oli siinä. Kerran Noa meinasi tuiskahtaa turvalleenkin, kun veti perinteiset liinakilarinsa ja lähti hetkeksi kaahottamaan ja sitten se saikin siitä touhusta nenillensä. Kirjaimellisesti.
Juoksutuksen jälkeen vain kuivasin hieman ja nakkasin viltin kaulalle ja loimen päälle, että kuivuisi hyvällä tuurilla vielä illaksi ulos, vaikka se vaikutti kyllä todella toivottomalta. Loimen vaihdoin vielä ennen kuin menin kentältä hakemaan sonnat pois ja edelleen vaikutti kaveri siltä, että tämän päivän ulkoilut on ulkoiltu.
