Ymmärrystä halogeenin hohteessa.

Eilen oli tunti klo 20.00 ja senhän tietää, että silloin alkaa olla jo todella pimeä täälläkin. Kesän yöttömät yöt ovat takana päin. Onneksi kentällä on kuitenkin halogeenit, jotka näyttää suht hyvin. toki tunti pidettiin pääty-ympyrällä, joka meillä taisi aika paljolti kutistua pääty voltiksi tai soikioksi ja moneenkin otteeseen tunnin aikana, jotta Satu näkee kunnolla mitä me tehdään. Tai ainakin yritetään tehdä.

Tunnin aiheena oli sisäänpäin asetus siinä pääty-ympyrällä ja.. Miksi sitä muuten sanottiinkaan? Pyllyn ulospäin asetus? Ulos taivutus? Takapään ulostaivutus? No oli nimitys mikä vain, mutta idea oli saada hevonen asettumaan sisään siinä pääty-ympyrällä ja sitten sisäjalka siirtyy taakse, jolloin hevosen hanuri lähtee taipumaan ulos.

Aikani mietin. Ja mietin. Ja kysyin "Satu mitä ihmettä?". Kädet pysyi kärryillä mitä ne suunnilleen tekee, toisin sanoen pää tiesi mitä käsien kuuluu tehdä, mutta käsien totteleminen on eriasia. Jalat. Suunnilleen. Mutta.. TÄH? Noh.. Vaikka ymmärrän, että hevosta ohjataan istunnalla ei ohjista vetelemällä niin silti tuntui hullulta, että no millä minä sen siinä pääty-ympyrällä muka pidän.

Jälleen miljoonannen kerran Satu alkoi vääntää asiaa minulle ratakiskosta tai ainakin rautalangasta. Kertoi mitä mikäkin raaja tekee milloinkin. Ja sitten eikun yrittämään. Asetusta siis tietenkin ensin. Se kun on vähän mättänyt edelleenkin. Tottapuhuen en ihan älyttömästi ole tohtinut sitä yksin harjoitellakkaan, jotten ainakaan tekisi mitään suunnattoman väärin, koska tarkalleen kädet ei ole tehneet sitä mitä pää tajuaa, että niiden haluttaisiin tekevän ja pääkin on vähän hukassa.

Me sitten harjoiteltiin koko tunti asetusta, jota olen meinannut jo aikasemminkin Satulta pyytää, jotta sen asian vihdoin ja viimein oppisin ihan oikeasti. Monesta tämä voi kuulostaa aika kurjalta. Pelkkää asetusta? Koko tunti? Vaan käynnissä ja ravissa? Mikä järki?

Antakaapas kun kerron. Se järki, että kun opetellaan ratsastamaan. Se opetellaan kunnolla. Jos oikeasti halutaan jotain joskus osata ja oppia se pitää myös opetella kunnolla. Ei se määrä vaan se laatu toimii tässäkin. Vaikka tunteja ei olisi joka viikko hyvän opettajan kanssa se on taattu, että kuitenkin oppii. Tosin jos ottaa tunnin kerran kahdessa kuukaudessa ja/tai vain estetunteja silloin tällöin voin taata, ettei opi juuri mitään. Tai jos kulkee jonkun "Pirkon" tunneilla, joka ottaa vitosen per ratsukko tunnista ja on maailman paras, jos kyseessä ei ole oikeasti ammattilainen tuskin tunneista kauheaa hyötyä loppuunsa on. Miksi kukaan oikeasti osaava ja ammattilainen tekisi työtään puoli ilmaiseksi? Mistä lähtien hyvä ja halpa on kulkenut käsikädessä?

Tällä kertaa minä halusin oppia sen asetuksen. Nyt on tullu se hetki (Satua lainaten) kun sen pitää tulla jo selkärangasta. Halusin oppia sen kunnolla ja ihan oikeasti. Varsinkin, kun asiahan on niin, että kun minun pitää opettaa se asia myös Noalle. Eikä se niin vaikea voi olla ettenkö sitä oppisi. Eikä se myöskään voi jäädä kehityksen jarruksi haittaamaan.

Käynnissä tein töitä. Yritin, yritin, yritin ja yritin. Yritin näin, noin ja nuin. Tein kolme miljoonaa virhettä. Per pääty-ympyrä. Silti sisäkäsi myötäsi liian hitaasti ja ulkokäsi oli liian alhaalla, sivulla, ylhäällä ja tonkkönä. Sisäjalka teki välillä liikaa, välillä liian vähän. Välillä jokainen raaja teki ihan mitä sattuun. Kunnes. En tiedä mistä se tuli tai mitä tein, mutta se alkoi sujua! Se on vaikea kuvailla sitä onnen tunnetta, kun se onnistui. Sitten se onnistuis taas uudelleen ja uudelleen.

Sitten vaihtui suunta ja sinne se katosi. Joka raaja "lepatti" taas erisuuntaan voi elämä. Eikun yrittämään uudelleen ja uudelleen vasempaan kierrokseen. Oikealle se onnistui jo niin kyllä se onnistuu vasenkin. Ja onnistuihan se. Kunnes Satu sanoi, että löysää sitä ulkokättä vähän ja kun sen sain vielä tapahtumaan oikeasti alkoi löytyä asetus myös vasemmassa kierroksessa sisään.

Virheet per kierros väheni ehkä kahteen ja puoleen miljoonaan, mutta se ei haitannut niin tohkeissani olin. On tätä yritetty ja yritetty. Pahoittelen kovasti olen asiasta taas niin tohkeissani, että tästä tekstistä tulee pitkä. Voisin kertoa jokaisen pienenkin asian mitä tajusin eilisen tunnin aikana.

Toki nostettiin panoksia ja alettiin tekemään samaa ravissa. alkuun taas raajat hukassa ja pää samoten, sekä minun että hevosen, mutta kun se alkoi sujua se alkoi sujua todenteolla. Ei vielä priimaa, en sano vielä asiaa osaavani, mutta nyt on se hetki, kun ne palaset alkoivat loksahdella kohilleen. Kun vielä lisäksi Noasta löytyi ravissa ihan uutta pontta, kun minä en ollut kokoaikaa tökkimässä ja pukkimassa sitä liikkeelle.

Mahtava tunti, mahtava opettaja. Kiitos Satu jälleen tunnista ja kiitos Marjo ja Vänne, kun tulitte toiseksi ratsukoksi niin se mahdollistaa meidän tunneilla käyntiä taas vähän pitemmäksi aikaa!

Hyvä opettaja, parempi mieli.

Yks kakkaa, kaks kakkaa, eikä se lopu koskaan.

Taas pikku tauko, koska ideat on ollu huonoja ja niin on ollu myös niistä kokoon raavitut tekstin tyngätkin. Sitä en mene sanomaan onko tämä sen kummempi, mutta aihe on ainakin mojova. toivotaan, että pysyn aiheessa sillä alkujaan aiheita oli useampikin mielessä ja mieli vilistää taas vähän missä sattuun.

Kun nyt on tulossa syksy kovalla ryminällä. Vai liekkö se jo aikalailla tullutkin? Tiedä häntä. Tuossa yksi päivä siivoilin taas tarhaa mitä sillon tällön tulee harrastettua enempi, jos vähempi aktiivisesti. Vein neljä täyttä kärryä pois ja huomasin, että kyllä vain. Vähän aktiivisempi saisi olla! Herranjumala mikä sontamäärä! Neljä kärryä ei näkynyt missään. Ei siis yhtään missään.

Toki pelkästään itseäni en syytä, koska Noa on porukka tarhassa ja ei siellä kesän aikana kovin moni muukaan talikon kanssa ole juuri heilunut. Tallipitäjä kylläkin, mutta onko se hänen homma tehdä kaikki? Eikö nykyajan hoitajien kuulu kuin ratsastaa? Eikö nykyajan hoitajien tarvitse pestä kuppeja, siivota pihaa saati tarhoja?

Itsekin olin hoitaja-aikoina tarhojen siivouksesta tarkempi. Ei ne täysin sonnattomia ollu, enkä minäkään siellä päivittäin heilunut, enkä sitä väitäkään, mutta olin tarkempi. Mihin se lipsui, kun minusta tuli hevosenomistaja? Eikö hevosenomistajankaan tarvitse siivota tarhoja? Onko tarhoissa oleva paska olematonta paskaa? Jos karsina siivotaan päivittäin, etteivät hevoset huku paskaan ja tuodaan kuivikkeita ja jotku jopa lakaisee purukuivittesen karsinan reunat (elkää kysykö miksi, mutta kai se on mahtava tehdä turhaa työtä :D ), mutta tarhoja siivoaa yllättävän harva.

Jos ei haluta, että hevonen on karsinassa vuohisiaan myöten sonnassa miksi ne sitte tarhassa voi olla? En asiaa tutkinut sen tarkemmin tieteellisessä mielessä, mutta perusjärjellä voisi ajatella jahka lällykelit tulee on melko bakteeripesäke valmis. Olisiko jopa pienempi paha, vaikka karsinan siivoaisi vain joka toinen päivä ja joka toinen päivä tarhaa?

Meillä on kokopäivä tarhaus, mikä sopii Noalle kuin nenä päähän. Mutta onko se jo kokopäivä sontausta? Syyttävää sormea on kenenkään turha osoittaa tallinpitäjään sillä meillä ei ole kukaan täysihoitopaikalla ja silti tallinpitäjä on se joka niitä tarhoja eniten siivoaa. Kyllä syyttävä sormi osoitetaan ensin hevosenhoitajiin, koska jos halutaan ilmaiseksi ratsastaa, eikö sen eteen pitäisi tehdäkin jotain? Onko karsinansiivous suurin palvelus mitä omistajalle tehdään ja sen eestä pitää saada ratsastaa yhtä paljon? Seuraavaksi hevosenomistajiin sillä, eikö yleensä siivota oman hevosen sotkut? Luen itseni todellakin näihin hevosen omistajiin sillä, vaikka tarhoja siivoankin en siivoa niitä todellakaan tarpeeksi. Hakkaan myöskin omaa päätäni seinään, koska seisotan omaa hevostani sonnassa ihan silkkaa omaa laiskuuttani ja välinpitämättömyyttäni.

Kaikenlisäksi kun hevoset ovat yötä päivää ulkona tarhan siivous on paljon helpompaa kuin karsinan. Senkun lappoo kyytiin vain. Ei paljoa tarvitse erotella saati kuivittaa. Tosin helpointahan se on tällä nykyisellä meidän omistajien ja meidän tallin hoitajien tyylillä, kun sitä ei tehdä ollenkaan. Hävettää ja myönnän sen. Puoli kärryä joka päivä tai koko kärry joka toinen päivä ja oman hevosen sontamäärä on siivottu. Helppoa ja yksinkertaista? Mutta entä sitten, kun hevoset menee yöksi sisälle ja pitää siivota karsinakin? Nyt, kun miettii niin niin kauan, kun se sonta ei ole siellä maassa umpijäässä kiinni ei se ole sen kummempi vaiva. Karsinan siivouksen päälle talikkokyytiin ja tarhaan noukkaamaan kärry täyteen. Tosin tässä esimerkkinä, koska Noa on ihanan siivo karsinassa ja sieltä lähtee vain ihan max puoli kärryä oli turve patja tai purukuivitus. Jos se kärry tulee jo karsinasta melkein täyteen onko se toinen reissu liikaa vaadittu?

Lepsuilin viime kesän ja lepsuilin tänäkin kesänä, mutta nyt syksyn ajan mikäli joku Noan lepo päivänä hoitaa oli se yön sisällä eli ulkona vähintään puoli kärryä tarhastakin haetaan sontaa sato tai paisto niin kauan, että se tosiaankin on maahan jäätynyt kiinni. Sitä sieltä tarhasta kun lällyimmilläkin keleillä löytyy varmasti semmoistakin sontaa mitä ei puolesta välistä tarhaa tarvitse kahloa hakemaan. Eikä ne tarhat edes olisi niin pahalla lällyllä, jos siellä ei olisi niin paljon sontaa siellä hiekan seassa. siispä varoitus tyttärille! Sontaa on tarhasta kuskattava ilman muistutuksia. Minä kun en tallityttöjen perus"töistä" ala muistuttelemaan. Kerta unohdus ja siihen loppu ratsastelut hoitamista vastaan.

Vuokraajien ei mielestäni tarvitse välttämättä tarhaa siivota, koska he siivoavat talvella kuitenkin karsinan ja maksavat Noasta vuokraa. Mutta jos käytössä on sama systeemi kuin minulla, että kun siinä tallilla kerran tyttöjä pyörii, jos hoitavat lepopäivinä ja auttavat muuten tallihommissa saavat myös ratsia silloin tällöin ilmaiseksi sen edestä, koska joskus vain tulee päiviä, ettei tallille pääse ja 25km suuntaansa lepopäivän karsinan siivouksen takia on jo aika turhauttavaa. Nytpä siis lepopäivän karsinansiivoukselle tulee pieni lisähomma. Ennen se kuului tallityttöjen perushommiin, enkä muista että olisi koskaan patisteltu tarhoja siivoamaan, vaikkei niitä joka päivä haravan kanssa olekaan hinkattu.

Nykyään muutenkin hoitajat ovat rehellisesti sanoen laiskoja. Hoitohevosia pitäisi olla paljon ja ratsastelu ja hoitopäiviä kysellään, mutta mitään ei olla valmiita tekemään. Kuppien pesukin pitää erikseen pyytää. Varusteidenpesu on minulla sillain, että sen teen itse, koska mokomasta touhusta satun tykkäämään ja vieläpä lisäksi voin samalla tarkistella varusteiden kunnon ompeleita myöten. Onko se pelkkä liikutusapu oikeasti hevosenomistajalle se isoin apu? Tai pelkkä karsinan siivous? Minkälaisia hevosenomistajia nykyajan hoitajista tulee, jos ainoat hommat tallilla on karsinan siivous, ratsastus ja ruokien laitto?

Entä mikä meissä nykyajan hevosen omistajissa on vikana, kun laitamme ruuat, siivoamme karsinan ja jaksamme monta melkeimpä turhaakin asiaa viilata joka ikinen päivä ja syötämme mössöjä, rehuja, lisäravinteita jne jne jne, muttemme luo oman hevosemme sontia tarhasta? Pesemme jalkoja keväisin ja syksyisin, kun hevoset kahlaavat omassa sonnassaan, muttemme siltikään siivoa tarhoja. Missä vika? Jos hevosella on riviongelmaa sitä riviä jaksetaan lätviä, hoitaa ja rasvata ja rapata kokoaika ja monta kertaa päivässä ja asiokseen ajaa ylimääräinen lenkki tallille pelkästään hoitamaan jalat, mutta osa syyllinen riviin eli sen hevosen oma tarhassa muhiva sonta on ja muhii siellä tarhassa edelleen. Oletetaan, että sen kyllä joku sieltä siivoaa.

Niinkuin aiemminkin sanoin en ole itsekään ollut maailman reippain tarhan siivoaja, mutta siihen saa luvan tulla muutos. Miksi siivota, kun kukaan muukaan ei niin tee? Noh.. Sekin kävi kyllä mielessä myönnän, mutta toisaalta. Minun luonteellani. Pikku piru pilkistää olkapäältä ja sanoo, että jos ei muuten niin on hyvä mieli, että tekee itse osuutensa ja ompahan varmasti vara sanoa. ;)

Jos joku löytää tieteellisempiä tekstejä asiasta tai asiaa on jossain tutkittu tarkemmin tai lehtijuttuja tai jotain laittakaa ihmeessä linkkiä kommentteihin tai jotakin kautta. Jos tarhassa muhivan sonnan bakteeritasoja (voiko sen noin ilmaista?) tai muita eliöstöjä ja haitallisuutta hevoselle on tarkemmin tutkittu on tulokset takuulla yllättäviä. Enkä ihmettelisi yhtään, vaikka esimerkiksi rivi olisi pitkälti tarhassa muhivan mätänevän sonnan aiheuttama tauti syntyjään.

Onhan säännöllisesti siivotut tarhat yleensäkin lällykeleilläkin paljon kuivempia kuin sonnasta liettyneet. Ja kun ajattelee, että jos kentällä ja tarhassa on saman tyyppistä hiekkaa miksi tarha lällyyntyy mutta kenttä ei niin pahasti? Ja vaikka kentällä olisi vettä paljonki se ei välttämättä ole samanlainen lieteallas kuin tarha samalla kelillä. Olisikohan sillä sontamäärällä jotain tekoa tämänkin asian kanssa?

Monet mitä olen tässä jappassut on varmasti itsestään selvyyksiä, mutta kuinka moni niitä ajattelee esimerkiksi päivittäin? Kovin montaa paikkaa en ole nähnyt missä tarhat ei olisi enemmän jos vähemmän sontaa täynnä. Ajatelkaa sama määrä karsinaan. Kuitenkin ne hevoset on joko saman verran sekä ulkona että sisällä tai enempi jommassa kummassa. Jos hevonen on 12h seisomassa sonnassa ja 12h sisällä miksi sisällä on kuivaa ja jokainen kikkarekkin noukitaan joka päivä, mutta ulkona sitä sontaa on kärrykaupalla. Mikä järki?

Käsi ylös moniko on tälle kesälle vienyt tarhasta sontaa pois enemmän kuin kymmenen kärryä? Tuon voin kuitata täysin sillä kaksikymmentä on lähempänä totuutta, jos riittääkään. Kuitenkaan ihan laiskamatonen en ole ollut, vaikka liian laiska siltikin.

Lisäksi käsi ylös kuinka monelle on ok seisooko hevonen sonnassaan tarhassa kesät talvet vaiko eikö?

Käsi ylös myös kaikki hoitajat, joille on itsestään selvyys, että tarhoja siivotaan muistuttamatta ja erikseen sanomatta?

Ja vielä lisäksi käsi ylös kaikki, jotka muistatte kuittailla minulle mikäli tarhan siivouksissa lipsun. Ja kuittailkaa vielä pahemmin mikäli yritän laiskotella ja keksiä typeriä tekosyitä, miksi en voisi viedä edes sitä puolta kärryä tänäänkin.

Syksyn uusin muoti"höpötys" hevosen hoidossa olkoon siis maaninen tarhan siivous. Talikko-, kumisaapas- ja kottikärrykauppa käy kuin saippua, joka lehti pursuaa tietoa mitä tarhassa lojuva kakka aiheuttaa hevosen jaloille, ihmiset puhuvat pahaa toisistaan selän takana "aattele toi piti tallivapaan nii KUKAAN ei käyny siivoon sen hepan kakka osuutta tarhasta" tai vaihtoehtosesti "aattele kuinka noloa siis ne seisoo siellä tarhassa ja siellon AINAKI kuukauden sonnat!", uusia keksintöjä kakan poistoon tarhasta, keksitään sairauksia mitkä johtuvat tarhassa lojuvasta kakasta jne jne jne.

Hevostarvikeliikkeiden kuvastotkin tulevat täyttymään kumpparit jalassa kuvista, kun mallit ovat uusimmat ja tyylikkäimmät tallivaatteet päällä huolehtimasta hevosestaan. Toki alkuun tulee vastustusta niinkuin kaikissa uusissa asioissa, mutta odottakapaas kun laseerataan esimerkiksi "Stübben talikkovyö, sinulle, jonka mielestä tarhansiivous on iso osa hevosesi huolenpidosta!"

Väistykää pellavamössöt, heinän pussitukset ja suojien ja jalkojen jatkuva pesu ja liotus! Täältä tulee paskanluonti ja rytisten!

Kokonaisuutta tietenkään unohtamatta. ;)

Ps. Tekstin kirjoittaja ei ota vastuuta tallinpitäjien mahdollisista nousseista lavantyhjennys kerroista ja siitä koituvista kuluista. Tarkoitus on vain pitää huolta meidän kaikkien hevosista.