Varusteurheiluako?

Tavallaanhan tämä on nimenomaan varusteurheilua. Kokoajan pitää muistaa tarkkailla onko kaikki varusteet kunnossa ja hyvähän niitä nahkaisia varsinkin olisi pestä ja rasvata välillä. Kankaisiakin on hyvä pyykätä välillä, koska se jatkaa niidenkin käyttöikää ja käyttömukavuutta sekä vie välillä kaikkia jänniä hajuja ja aromeja pois niistä.

Satula esimerkiksi. Sitä kannattaa tutkia ja kytätä, koska vaikka ei niin mitään niistä tarkalleen tajuaisikaan (allekirjoittanut ilmottautuu!) silti jos sitä tarpeeksi vilkuilee huomaa muutokset helpommin. Synteettisissä ja tottakai nahkaisissakin on tärkeitä vastinremmit ja runko. Ainakun minun mielestä. Rungon pitää olla ehjä hevosen selkää ajatellen ja vastinremmien kans jo pelkästään turvallisuus syistä. Jalustinremmien koukut onko ne ehjät, kunnossa ja semmoiset kuin ennenkin? Eihän toppaukset ole liian lusussa tai vinossa vai joko olisi aika toppauttaa tai tutkia miksi satula on painunut vinoksi?

Meillä on käytössä kaksi satulaa. Mikä on monen mielestä pröystäilyä ja leuhotusta, mutta jos totta puhutaan en tykkää yleissatuloista yhtään. En edes X-painotteisista malleista. Estesatula on noh.. esteille, monteen, maastoon ja koulusatula sitten koulunvääntöön ja maastoilussakin tulee käytettyä jonkin verran. Kaikenlisäksi estesatula on kyllä liki uusi wintec 500 close contact, jonka vaihdoin Satulasopista edelliseen samanlaiseen cairiin pikku välirahalla, mutta koulusatula sitten. Wintec Prodressage 2000 (jos oikein muistan), jonka ostin käytettynä 230 eurolla. Myin ylimääräisiä turhaksi jääneitä ja olleita hevosromppeitani pois ja itseasiassa jäin voiton puolelle vieläpä, kun satulan mukana tuli hyvin turvajalustimet venymättömine remmeineen ja mahavyö (jossa oli joustot eli myyntiin meni sekin). Onko se sitten lie pröystäilyä loppujen lopuksi?

Suitset taas. Missä kunnossa nahat on? Entä ompeleet? Kannattaako ostaa halvimpia mahdollisia, joissa nahkakin jo ostaessa on hieman huonoa, mutta se otsapanta niin söpö? Vai ostaako vähän käytettynä parempi laatuiset, jos ei ihan uutena raaski ostaa. Hyvät suitsetkaan ei mitään halpoja kapistuksia ole. Ohjat kannattaa miettiä minkälaiset haluaa ja mitkä passaa omaan käteen parhaiten. Nystyillä vai ilman? Itse henkilökohtaisesti syvästi vihaan koko nystyjä, koska alan käsillä värkätä niiden kanssa ihan tyhjää. Ohjissa nahan kunto on erittäin tärkeää, koska vaikka hevonen ei mikään rautaleuka olisikaan niin entäpä, kun se säikähtää jotain ja se kympin alekori ohja, jota ei ole ikinä rasvattu ottaa ja menee poikki? Äitiä tulee ikävä voin luvata.

Meillä on käytettynä ostetut mustat Globuksen suitset pullback turparemmillä. Halusin sellaiset ja ne käytettynä löysin järkevään hintaan ja suht vähän käytettyinä ja hyvä kuntoisina. Olen erittäin tyytyväinen kyseisiin suitsiin, koska en vaan voi sietää koppuranahkaa mitä edelliset alesuitset olivat. Älkää kertoko kuitenkaan kellekään, koska ne ovat superhalvalla minulla pois myynnissä. ;) Toiset suitset on pyhä ja kisasuitset. Voitin wahlstenin W-Profile suunnittelu kilpailussa enkä tiennyt mitä lahjakortilla haluan niin ostin Noalle piirun verta kalliimmat suitset. Tosin ne tietää, että ne tulevat olemaan varmaan ikuiset. Jaksan lätviä ja lätviä ja lätviä niitä superkalliita wahlstenin suitsia joka kisojen jälkeen, ettei hiki niitä pilaisi, koska ne vaan on niin mahtavan tuntoista nahkaa, että.. Mutta niistäkään en oikeasti ole euroakaan maksanut. Ohjina meillä on kumiohjat, jotka maksoivat uutena vain 22 euroa. Ensin epäilytti ostaa kyseiset ohjat, mutta nahka oli sen verran hyvän oloista, että päätin kokeilla. Hyvin öljyttyinä ja rasvattuina hyvin toimii! Edelleen pröystäilyä? Tiedä häntä.

Mahavyö. Joustovyöt. YÖK! Tykkäsin ennen, koska Noa osaa pullistella ja ennen varsinkin teki sitä ihan älyttömän paljon ja oli siinä hyvin taitavakin. Sitten menin ostamaan halvan joustovyön ja se missä kunnossa se oli, kun siitä luovuin (askartelija kaverilleni myin sen vitosella) niin ei kiitos enään. Miksi vyön, joka pitää satulaa ja ratsastajaa paikallaan tulisi joustaa? Tuon kysymyksen esitti ProAgrian satulakurssilla kurssinvetäjä, jonka nimi katosi juuri mielestäni kuin pieru saharaan, ja mielestäni siinä on aika hyvä ydin. Kangasvöissä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta itse olen vain mieltynyt nahkavarusteisiin. Tiedän lause pissii omaan nilkkaansa aika pahasti, kun juuri kerroin satuloiden olevan synteettisiä, mutta en minä nyt herranjumala mikään kroisos ole. :) Ja nuo sopivat eivätkä kipeytä joten en ala vaihtorumbaan vielä. Nahkaista vyötä pitää ja kannattaa huoltaa ja paljon. Se on kuitenkin melkein aina liikutuksen jälkeen hikinen ja nahka menee yllättävän äkkiä pilalle vaikka olisi kuinka hyvälaatuista. Kangasvöitäkin pitää huoltaa. Pestä, harjata likoja pois, tarkistaa solkien ja ompeleiden kunto, joustollisista leikata joustot poikki ja ostaa tilalle uusi joustoton. ;)

Koulusatulassa on neonprenemahavyö, jossa ei sinällään joustoja ole, mutta se taitaa vähän joustaa silti. Ostin sen käytettynä kympillä ja tarkoitus olisi se samaan hintaan myydä pois ja ostaa tilalle nahkainen jahka mieleinen tulee käytettynä järkihintaan vastaan. Nahkaiset vyötä ovat uutena tautisen kalliita ja joustottomia tuntuu olevan yllättävän vähän. Siis nyt puhutaan sellaisesta jonka minä kelpuutan. En ole tarkka ja vaativa olen vain laatutietoinen. ;) Estesatulassa on Stûbbenin musta joustoton nahkavyö, josta tykkään todella paljon. Ja ennen kuin ehditte ajatella "no tuo on jo pröystäilyä, jos jokin!" Senkin olen ostanut hyvin vähän käytettynä todella järkevään hintaan. Estesatulaan on lisäksi myös nahkainen panssarivyö. Miksikö? Hevoselle joka hyppää vasta 60cm? Onko järkeä? On. Tässä täytyy myöntää, että tämä vyö on joustollinen. Vieläpä molemmin puolin, joka on omasta mielestäni parempi, koska se on tasapuolisempi. Ajatelkaa auto, jonka toisella puolella olisi umpilenut jouset ja toisella puolella uutuuttaan piukeat tönkköjouset. aika epätasaista menoa eikö? Mutta kyseessä on Horzen musta joustollinen nahkainen panssarivyö, jonka ostin kerran käytettynä tautisen halvalla ja vieläpä vaihtokaupalla suurimmaksi osaksi. Tilaisuuteen oli sama tarttua, koska vaikken sitä koskaan tarvisi saan siitä aina omani pois myydessä. Ja sitähän vielä tarvii uskokaa pois. ;)


Saanko nyt tunnustuksen etten erikoisemmin pröystäile? Varusteet pyrin hommaamaan laadukkaat ja kestävät ja yritän parhaani mukaan pitää niistä huoltakin, jotta ne pysyvät hyvinä ja pitkään. Pesen loimia, korjaan niitä, pesen harjat vähintään kerran kesässä ja muuten pidän ne puhtaana korissa, pyykkään riimunnaruakin aina silloin tällöin. Huovat pesen aina, kun näyttävät siltä, että putsaus alkaisi olla tarpeen. Mistään minulla ei ole mitään säännöllistä "kuukauden välein" tms taktiikkaa. Lähinnä taktiikkani on huoltaa varusteita silloin, kun ne näyttävät sitä tarvivan. Pieni varustefriikinpoikanen asustaa minussa ja tulee aina asustamaan, mutta jatkuvasta "ostan heitän pois, ostan heitän pois" systeemistä en tykkää. Tokihan uutta on aina kiva ostaa, mutta entä jos vähän käytetyn löytää puolet halvemmalla? Tai miksi ostaa uutta harjaa, kun se 9 vuotta käytössä ollut on edelleen täysin kunnossa. Nimittäin suka, jota eniten käytän on ostettu Oulun pokaalista 10 vuotta sitten ja se oli vuoden ensin Huumorilla ja silloin käytin sitä hyvin vähän, mutta sitten se siirtyi pikku hiljaa Noalle ja on ollu 9 vuotta parhaimmillaan päivittäisessä käytössä ja hyvin sukailee edelleen.

Välillä on tullut uudistuksia pakonedessäkin. Esimerkiksi piikkisuan jouduin katselemaan laatikoista uuden, kun edellinen meni poikki. Ajatelkaa! Vain 10 vuotta vanha suka ja menee poikki! On ne heikkoja nykyajan tavarat. Samoin satulahuovan jouduin hankkimaan uuden, kun VAIN 6 vuotta vanha Treadstonen huopa alkoi kulua puhki alapuolelta. Aika heikkoja ovat nykypäivän varusteet eikö? Päitsiä on myös mennyt muutamat vaihtoon, kun Noa yhteen väliin tempoi omia pieniä vetopaniikkejaan ja repi päitsistä niskakappaleen soljen reikien kohdalta halki kerta tempasulla. Parin kolmen vuoden aikana taisi tulla kymmenkunta kertaa raveista ostettua uudet päitset. Sitten meni hermo ja ostin "puttepäitset", jotka lopettivat niin vetopaniikit kuin kestivät hyvinkin pitkään. Itseasiassa ehjänä ovat edelleen, mutta ne oli jo niin ruosteessa, että ne päätin ostaa uudet vaikka ne oli kyllä vielä ihan käyttökelposet.

Viimeaikoina olen havainnut ilmiön, että mukaan on tullut "ratsuhömpötyksiä". Hyvänä esimerkkinä kärpähuppu. Kesän alussa aloin katsella jotain suojaa Noan naamalle, koska se tuuhea otsatukka ei kauheana silmiä suojaa tai mitään muutakaan. Sattuman kaupalla sitten Marjalta ostin melkein koko pään ja korvatkin peittävän hupun ja sehän on olly ihan älyttömän hyvä! Noa itseasiassa jopa tykkää siitä. Yleensä se on venkoillut kaikkea ylimääräistä päähän laitettavaa alkuun, mutta kärpäshupusta ei ole tullut vääntöä missään vaiheessa. Ja tokihan siitä kuvakin täytyy näyttää, koska- Kröhöm.. Se vaan on niin järjettömän pöljän näköinen se päässä.

Komea eikö? Ja kyllä se pyrkii imppaamaan jälleen syystä X. Himoimppaaja Noa ei ole, mutta sen verta kuitenkin, että pantaa pidetään kaulassa.

Toinen uutuus ja outous on myös, jota moni ei heti uskoisi todeksi vaikka mitä väittäisin. Noalla on pinkkipöläri! Ja kaikenlisäksi se on itseasiassa aika hyvä harja. Minäkin jopa käytän sitä. Uskokaa tai älkää, mutta niin se vain on. Tosin harjan on tuonut Emilia eli itse en sitä ole ostanut, mutta se on jo iso askel, että käytän sitä. Kuvasin senkin tallilla, jotta varmasti uskotte mitä sanon.

Pinkki se on. Tai vaaleanpunainen miten se sanotaan?

Vielä toinen kuva varulta. Värit näyttää vähän punaisemmilta mitä onkaan, mutta haitanneeko tuo?

Lisäksi vielä vuosien jälkeen Noalla on rautaa suussa eli kumikuolainten aika on ohi. Käytössä on varsinivel eli baucher. Tuntuma alkoi olla aika hukassa ja häilyväistä ja hankalaa, joten kun joka tapauksessa uudet kuolaimet piti hankki päätin samalla josko kokeilisi muunlaisia vaihtoehtoja. Yhdet kumikuolaimet ostin ja nyt ne lojuu tyhjänpäiten tuolla. Pitäisi varmaan pestä ne ja laittaa myyntiin, joskos ne menisivät kaupaksi. Baucherin kanssa tuntuma löytyy TODELLA hyvin ja pysyy yllä. Tosin se on eriasia mitä mun kädet tekee sun muut, mutta nyt ei puhuta siitä. ;)

Tässä taitaakin olla melkein kaikki. Tai ne pääasialliset mitä mieleen tulee. Kaikkia en jaksa alkaa kuvaamaan, mutta tärkeimmät kuvattavat oli tuo huppu ja pinkkiharja. Maailma muuttuu ja näköjään minäkin jäärä aina välillä.