Varusteiden pesusta

***Varoitus! Teksti tulee olemaan pitkä ja täynnä millin tarkkaa kuvailua kaikesta!!!***

Tuossa eilen illalla pesuhuoneessa nököttäessä ja varusteita pesua varten purkaessa tuli mieleen, että kirjoitampa ihan kuvauksen miten minä varusteeni pesen. Rehellisesti sanoen en tiedä KETÄÄN joka olisi yhtä neuroottinen varusteiden pesusta. Kaikkia muita Noan kanssa toimivia kohtaan nahkaisten varusteiden pesussa on vain yksisääntö: Älä tee sitä, teen sen itse, koska olen neuroottinen." En pese varusteita mitenkään "kerran kuussa" tai millään muullakaan aika määreellä, mutta silloin kun pesen niin se on Pesua ja nimenomaan isolla P:llä.

Vuosien mittaan minulle on tullut tietyt suosikki tuotteet mitä käytän kaikissa varusteiden pesuissa. Isoja pyyhkeitä pitää olla ja monta ja mielellään semmoisia vähän vanhahkoja niin kaikki irtonöyhtä (ja muukin kangasmainen materiaali ;) ) on kulunut pois. Sieninä käytän semmoisia pikku sieniä joita saa ihan mistä vaan parilla eurolla kymmenen kappaleen paketissa. Niitä missä on karhun kieli toisella puolen. Toki sitä karhunkieltä en käytä, kuin ihan pakon edessä. Saippuana käytän semmoista palikkaa. Mistään epämääräisistä mäski/mömmö/suihkesaippuoista en tykkää yhtään. Ne jättää nahan pintaan aina ihme köhnän kiinni. Rasvana käytän perus Tallipoika Valjasrasvaa, sitä väritöntä, koska se musta rasva on kamala keksintö. Kuka laittaisi kenkälankkia satulaan ja länttäisi kisahousujen valkoisen hanurin siihen? Kysyinpähän vain. Öljynä aikasemmin minulla oli wahlstenin öljyä ja se oli ihan jees. Vielä enempi tykkään Pharmacaren Leather Oil -öljystä. Yllättäin se onkin tietenkin kalliimpaakin. Harjat, päitset, suojat jne. pesen ihan perus mäntysuovalla sekin pitää olla tiettyä laatua, josta mallipurkki näkyy kuvassa. Loimet, huovat yms pesen koneessa jos ne suinkin vain voi menemättä pilalle. Tähän pieni välihuomautus: ÄLÄ ikinä pese valkoista huopaa MINKÄÄN muun kanssa missä voisi olla edes pieni hilkku väriä joka voisi irrota pesussa ja imeytyä huopaan. Omistan nykyään nimittäin sinertävän valkoisen huovan.

Pikkusieni, lootassa saippuapalikka, rasva ja mäntysuopa

Pesu-urakka alkaa aina varusteiden totaalisella purkamisella. Aukaisen jokaisen soljen ja irroittelen remmit toisistaan ja kuolaimet suitsista jne. En voi sietää pakettina pestyjä varusteita. Miksi kukaan pyykkäisi vaatteitaankaan erottelematta? Nehän jää likaiseksi. Laitan pesuhuoneen lattialle pyyhkeen mihin kasaan puretut remelit toiselle puolen läjäksi. Toiselle puolen kasaan sitten puhtaat rensselit.

Kahdet suitset, yhdet ohjat, jalustinremmit, mahavyö ja kahdet päitset. Nii ja parit kannusremmitkin.

Kiefferin pesen sitten yksiksensä.

Rinkulat talteen! Paras ois jos käyttäis ihan kannellista rasiaa pikku hiluille.

Peseminen itsessään tapahtuu niin että otan pyyhkeen syliin, hinkkaan reilulla saippualla ihan vaahtoisiksi muutama remeliä kerrallaan, huuhtelen ne sankossa ja nakkaan toiseen laitaan pyyhkeen päälle läjäksi kuivahtamaan. Ennen pyyhkäisin vaahdot pois pyyhkeellä, mutta jossain vinkattiin huuhtelemaan ja todellakin tulee parempaa jälkeä. Itseasiassa silloin sanottiin myös että huuhtelee sienellä eikä suoraan sankossa, mutta laiska kun olen huljautan ne sankossa. PAITSI ei satulaa eikä valjaiden silaosaa tietenkään kannata kenenkään uitella yhtään missään ylimääräistä. Kyllä nekin kastua kärsii, mutta en todellakaan suosittele tieten tahtoen uittamaan. Kun olen vaahdottanut ja huuhtonut kaikki lemppaan koko kasan taas toiseen laitaan ja sitten kuivaan pyyhkeellä läpi joka ikisen remelin.

Vaahtokylpyä nahkapäitsille jotka ovat muuten made by me, myself and I.

Sinne joutuivat huuhteluun poloiset.

Koko kasa pestynä, huuhdottuna ja kuivattuna odottamassa rasvausta.

Nyt on siis koko remmiläjä pesty, huuhdeltu ja kuivattu. Ne saavat pikku hetken kuivahtaa samalla, kun siirrän sankon sivuun ja järkkään tilaa mihin laittaa rasvatut remmit kuivumaan. (Tähän väliin huomautus minulla rasvatut tarkoittaa sitten rasvatut/öljytyt, mutten jaksa tuota mainita joka väliin ihan luettavuuden takia niin muistakaa että rasvattu=rasvattu/öljytty.) Meillä tämä tarkoittaa saunanlauteita. Rasvaan joka remmin reiluhkolla rasvalla kokonaan läpi ja nakkelen lauteille kuivumaan. En sen kummemmin erottele niitä erilleen tai ripustele, koska kyllä ne sen rasvan imee läjässäkin. Annan ensimmäisen rasvakerroksen imeytyä hetken ja sitten nakkelen kaikki rasvansa imeneet pyyhkeiden päälle taas takaisin ja rasvaan ne uudestaan. Eniten tykkään nahasta joka imee rasvaa kunnolla ja sitä myöten pysyy pehmeänä, notkeana, kauniina ja kestävänä. Miksikö minä käytän sanaa kaunis? Ihan siksi, koska minun mielestä hyvästä materiaalista hyvin tehty ja hyvin huollettu nahkavaruste on kaunis. Outo? Minäkö? Niin olenkin ja tiedän sen. Jos suinkin mahdollista, niin kuin esimerkiksi nyt oli, jätän toisen rasvauksen jälkeen remelit yön yli kuivumaan ja rasvaan ne vielä kolmannen kerran seuraavana päivänä. Viimeisen rasvakerroksen kuivuttua pyyhin (tai oikeastaan hinkkaan) kaikista ylimääräisen rasvan pyyhkeellä pois ja VALMIS! Tai no ei ihan vielä. Pitäähän ne pestyt systeemit vielä kasatakin, mutta sitten ne ovat valmiit. Puhtaat, kauniit ja kiiltävät. Hyvin huolletut, kyllästetyt ja kestävät.

Tässä koko remmiläjä toisen rasvaus kerran jälkeen.

Tässäpä tämä selonteko kaikkineen. Jos tuli kysyttävää niin kommentoikaa ja kyselkää. Vastaan mielelläni. Sitä ennen kuitenkin lähden pesemään sen Kiefferin, koska jätin sen tälle päivää. Samalla pesen myös vielä yhdet suitset (himohamsteri tiedän) ja eiköhän sinne vielä jotain pikku remeleitä löydy. Eilen pestyt varusteetkin saavat vielä kolmannen rasvakerroksensa.

Kiva kun jaksoit lukea!