Jokainen voi kisata ja se on äärettömän hyvä asia ja jokaiselle pitää antaa mahdollisuus kisata. Ketään ei saa syrjiä eikä pilkata kisasi hän mitä luokkia tai ohjelmia tahansa. Oli hänellä mikä hevonen tai poni tahansa. Varusteista, ulkonäöstä, tuloksista tai mistään vastaavasta ei ketään saa syrjiä. Joakinen tekee virheitä ja mielestäni kenenkään kämmeillä ei tarvitse kenenkään netissä tai missään muuallakaan revitellä/"herkutella". Jokaisella on oikeus kilpailla ja jokaiselle pitää suoda siihen mahdollisuus. Miksikö näin paasaava aloitus? No koska tykkään paasata. Se on välillä ihanaa ja puhdistaa oloa. Kukaan muu ei tykkää kun minä paasaa, mutta onneksi on muutamia hulluja lähelläni, jotka sen kuitenkin kestää.
Mikä siten on kilparatsastaja? Mielestäni kilparatsastajaksi voidaan luokitella ihminen joka kisaa tavoitteellisesti ihan vähintään kerran kuussa ja pyrkii kehittämään itseään ja hevostaan/poniaan niin että ratsukko kehittyisi kilpaurallaan. Kilparatsastaja käy säännöllisesti myös ammattivalmentajan valmennuksissa ja harjoittelee muutenkin liki päivittäin sen hetkistä tasoaan kehittäviä asioita pyrkien etenemään kohti tavoitteitaan. Mielestäni mikään tietty kilpailun taso ei määrittele kilparatsastajaa. Kumpi luokitellaan ennemmin kilparatsastajaksi: Vaativan A:ta kerran vuodessa kilpaileva ratsastaja vai sitten joka viikko Helppoa C:tä kisaava poniratsastaja, joka pyrkii märätietoisesti valmentautumaan ja kehittymään kohti Helppoa B:tä?
Mikä sitten on kilparatsu? Mielestäni kilparatsu on hevonen, jota valmennetaan sekä lajissaan että muilla liikutusmuodoilla määrätietoisesti kohti parempaa osaamista ja fyysistä kuntoa. Joka paikassa näkee ihan järjettömän määrän lihaksettomia ja kunnottomia hevosia. Osa luisevia kuikeloita ja osa lihavia kuin virtahevot. Tuntuu ettei ymmärretä että se hevosen rapakunto näkyy. Se näkyy kouluradalla ja se näkyy esteradalla. Raveissa se vasta näkyykin. Mielestäni ratsujen lihaskuntoa ei monestikaan treenata tarpeeksi, eikä tarpeeksi monipuolisesti, kun taas ravureita pitäisi mielestäni jumpata kouluratsastuksella enemmän. Toki kaikille kaikki ei sovi ja siksi pitäisikin tuntea se oma elukka niin että osaa valmentaa, ruokkia ja hoitaa sitä juuri niin kuin sille on parhaaksi. Hevosissakaan ei mikään tietty kilpailutaso määrittele kilpahevosta. Jälleen kysymys. Kumpi luokitellaan ennemmin kilpahevoseksi: Kunnoton puoliverinen, joka on rullattu mutkalle niin että alakaula ja maha tekevät veneenpohjamaisen linjan ja pyllyn päällinen muistuttaa aumakattoa ja samaa tasoa on jumputettu jo vuosia vai edelleen starttaileva suomenhevonen jolla on hyvä fyysinen kunto ja parantaa tasoaan vuosivuodelta vaikkei ratsun muoto vielä ihan priima olisikaan?
Sinällään huvittavaa, että näillä omilla standardeillani en itsekään ole kilparatsastaja eikä Noa ole kilpahevonen. Haluaisin olla kilparatsastaja ja haluaisin että Noa olisi kilpahevonen vaan se on vielä harvinaisen pitkässä kuusessa. Joka vuosi on tarkoitus treenata enemmän ja kisata enemmän vaan kun vuosi on ohi huomaan että koko homma meni taas jokseenkin reisille ja päätän yrittää seuraavana vuonna uudestaan. Voin kyllä kertoa sitten kun tulee se vuosi että voin ajatella olevani kilparatsastaja ja Noan olevan kilpahevonen. Haluan vielä muistuttaa että nämä ovat minun mielipiteitä ja niillä ei ole mitään suoraa tekemistä faktan kanssa. Toivon (tai ainakin kovasti itse luulen) niissä olevan jotain perääkin (lue: ainoa totuus), mutta silti haluan painottaa niiden olevan vain minun omia mielipiteitäni eikä tarkoitukseni ole loukata ketään vaan vain ja ainoastaan höpäjää mielipiteeni avaruuteen.
Tekstin innoituksena toimii osaltaan se että menen tänään Eepillä sinne Tallinmäelle koulukisoihin. Saas nähdä mitä siitä tulee. Sanomista ainakin. Pitäpää peukkuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti