Suurtapahtumista ajatuksia

En ole käynyt ikinä HIHS:ssa, enkä Tampereen Hevoset-messuillakaan eli sinällään olen aika jäävi sanomaan mitään, MUTTA tottakai sanon silti koska on vaan niin ihana kirjoittaa mielipiteitään julki. Kuninkuusraveissa sentää olen käynyt kolmestikin. Tällä kertaa tekstini koskee kuitenkin tapahtumien ravitoria/expoaluetta.

Silloin joskus kulta-aikaan (ainakin muistoissa kultaista) kuninkuusravien ravitorilla oli kaikkea ihan sika halvalla. HIHS:ssa ilmeisesti samoten. Isona tekijänä lienee alueiden paikkavuokrat. Olen paljon kuullut kritiikkiä siitä, että sekä kuninkuusraveissa että HIHS:ssa myyntipaikan hinta on aivan järkyttävän kallis. Sitten kun se paikka on liian kallis jää moni tulematta ja kuten esimerkiksi Rovaniemellä huomasi vaikka ravitorille varattu paikka on todella hyvässä kohin oli se silti kauniisti sanottuna aika köyhähkö. Samaa kuulin myös HIHS:sta että aika paljon myyntipaikkoja oli tyhjillään. Toimiva expo on ihan varmasti yksi vetonauloista ja taas yrittäjille sinne on kannattavaa tulla vain silloin, kun ihmiset shoppailee.

"Ravirintaremmejä vitosella! Korvahuppuja kahet kympillä! Fleeceloimi kympillä!"
"Eskan basic-huopa viistoista euroa! Mätsäävät fleecepintelit yhteishinta kaksviis! Pörröpäittet kympillä!"

Olen varusteurheilija ja himoshoppailija ja herranjumala kun pääsen johonkin tommoseen expoon missä on aivan soikeita tarjouksia niin yhdellä pienellä ruunapololla on kohta varustetta enempi kuin se jaksaa itse kantaakaan. Sitten vanhat kauhtanat myydään pois facekirppiksellä. Toki nyky-yhteiskunnassa karsastetaan ylikulutusta ja ylikulutetaan samaan aikaan niin ei mennä nyt siihen ettei taas lähde juttu rönsyilemään. Sen sijaan keskitytään alkuperäiseen.

Tiedän ja ymmärrän että isoissa tapahtumissa on aivan järkyttävät kulut ja jollakin sitä pitäisi kattaa mutta entäpä jos muutetaan vähän muutetaan konseptia? Entäpä jos myyntipaikka olisi esim tonnin per myyntipäivä (olen kuullut huhuja että HIHS:ssa oli jo seitsemää tonnia viikonloppu tai jopa ylikin) ja vaikkapa 2% myynneistä tilitettäisiin järjestäjälle? Näin niinkuin esimerkkinä. Koska jos on se sitten kunkkarit, HIHS, Powerpark HS tai joku muu niin jos tämä, tuo, se ja nämä, nuo ja ne ilmoittaa myyvänsä siellä ja tarjouslaareissa on aivan päättömästi kamaa kaupan niin pelkästään jo sekin tuo muutamia ihmisiä lisää "koska se EXPO!" Se tukee alan yrittäjiä ja järjestäviä seuroja sun muita ja lisäksi koko lajia. Uutiskevennykseen pätkä kun Tuija Tampereelta on räkäposkessa kolunnut HIHS:n expoa jo kaksi päivää ja hotellihuoneeseen ei mahdu enään juuri kuin paikalla oleva ilma ja kalusteet tai kun Veijo Vierumäeltä on shoppaillut enempi Lahden kuninkuusravien ravitorilta kuin itselleen viimeisen kymmenen vuoden aikana niin onhan sitä porukka aivan pinkeänä ja odottaa seuraavaa vuotta jo vielä enemmän.

Helppohan se on täältä huudella, mutta tapahtumajärjestäjät miettikää laajasti. Kumpi näyttää paremmalta somessa sun muualla. Umpi täysi expoalue sekä myyjistä että ihmisistä vaiko satakunta kommenttia kun "eipä ollut ravitorilla taaskaan mitään ostettavaa tai kylläpä HIHS:n expo oli köyhtyny." Ei ole helpot vuodet ei tapahtumille eikä myyjille mutta ei ahneudella tai hölmöydellä kiristetä niitä entisestään.

Huh tästä tulee pitkää settiä. Taidan tarvita toisen kupin teetä. Hetkonen....

Noniin.. jatketaas..

Seuraavaksi vuoroon sitten lippujenhinnat. Vuoden 2019 Helsinki Internatiolnal Horse Show:n All Event-lippu 295 euroa! Kaksisataayhdeksänkymmentäviisi EUROA! Toki onhan siinä koko tapahtuma keskiviikosta sunnuntaihin, mutta silti se on 59 euroa per päivä. Haluaisin HIHSiin todella todella todella paljon ja tottakai kun sinne kerrankin änkeän haluaisin myös nähdä koko shoun, mutta vajaa kolmesataa euroa on aivan törkeän kallis hinta. Olen niin järkyttynyt, etten edes tiedä miten päin olisi. Viime vuonna uutisoitiin ja kohuttiin paljon, kun oli niin paljon tyhjiä penkkejä katsomossa. Tuo hinta ei niitä penkkejä kyllä todellakaan täytä se on ihan varma. Ja ei en halua haukkua ketään enkä halua lytätä se on varmasti ihan käsittämättömän hieno tapahtuma sanokoot kuka mitä haluaa, MUTTA tuo hinta on vaan törkeä ja syö ihan varmasti tapahtumalta hirveän määrän katsojia. He taas ketkä raaskivat sen maksaa niin olen kateellinen. Todella kateellinen. Täältä kun läksii tuonne asti täytyy lisätä vielä matkakulut, parkkeeraukset/taksit/bussit tms ja majotukset ja kaikki syömiset sun muuta oheiskulua. Äkkiseltään se on tonni per lärvi ja siihen minun lompakkoni ei repeä.

Toki herää kysymys "mikset mene vaikka vaan pe-su" noh siksen, koska ensinnäkin haluan nähdä koko shoun ja lisäksi pe-su kokopäivä liput on yhteensä 360,50 euroa. La ja su lippu taas on 260 euroa. Eli se tonni menee kohta jo pelkästä haaveilusta. Siispä olenkin tehnyt periaatepäätöksen. Siinä vaiheessa, kun voitan jostain liput itselleni ja yhdelle kaverille niin siinä vaiheessa menen HIHSiin. Tai sitten vaihtoehtoisesti menen sinne talkoolaiseksi, mutta sekään ei kuitenkaan ole ihan sama asia jos kyseisessä tapahtumassa käy kerran elämässä. "Oletko sitten todella niin köyhä?" No olen! Minulla on 18-vuotias lämpönen ruunan rupsukka kilpahevosena. Toki vaikka olisin rikas niin en olisi raskinut luopua siitä vielä, mutta ehkä jos olisin rikas minulla olisi toinenkin hevonen, joka olisi lähtökohtaisesti vähän kenttähevoisempi ja valmiiksi osaavampi. Vaikka Noassa ei mitään vikaa ole sanoi kuka mitä halusi se on yllättävän kopakka kampe siihen mitä siltä on tähän asti vaadittu ja vielä hintsun enempäänkin. Jahans taas rönsyillään. Summasummaarum olisikos HIHSin järjestäjillä lähtenyt lippujen hintojen kanssa vähän mopo käsistä?

Kuninkuusravipassi on 79 euroa. Se on mielestäni aika kohtuullinen huomioonottaen että siihen sisältyy lauantain ja sunnuntain ravit eli se on 39,50 euroa per päivä, mutta toki esim 30 euroa per päivä olisi mukavampi, kun sekin eissu tulee kaikkineen maksamaan hunajata. Toki päivät ovat paljon lyhyempiä ja raviurheilu saa Totosta tuottoa ja kunkkari-campingista ja iltajuhlasta ja Hippokselta tukea ja sponsoreilta rahaa palkintoihin jne, MUTTA myös rahalliset kilpailupalkinnot on aikas paljon isompia eli sitä rahaa myös menee kuin hulluille hiutaleita. Kuninkuusravien kokonaisyleisömäärä huitoo siellä 50000-60000 ihmisen huiteilla, enkä tiedä minkä verran HIHS:ssa on ruukannut olla yleisöä koko kemut huomioonottaen. Sehän piti googlata ja vajaa 50000 oli viime vuonna ollut yleisöä. 295*50000=14750000 euroa lipputuloja. 79*60000=3950000 euroa plus aiemmin mainitut pakolliset ja puoli pakolliset. Molemmat saavat myös lisäksi Expo/Ravitori paikkamaksut. Tokihan tuolla kaavoilla lipputuloja ei voi mitenkään laskea se on ihan utopistista, mutta puhutaan kuitenkin suurista summista kun puhutaan lipputuotoista. Olisiko kuitenkin reilumpaa tulla lipunhinnoissa vähän vastaan?

Powerpark Horse Showssa ei taida olla lippumaksuja ollenkaan. En ainakaan äkkiseltään googlaamalla löytänyt. Korjatkaa toki, jos olen väärässä. Tampereen Hevoset-messujen koko tapahtuman lippu maksaa 20 euroa ja SRL:n jäsenelle puoleen hintaan. Härmän Nordic King-raveista en myöskään äkkiseltään löytänyt googlaamalla hintaa. PPHS ja Nordic King ovat todella hienoja tapahtumia molemmat vaikka eivät ole lainkaan samoilla viivoilla HIHS:n tai Kuninkuusravien kanssa (tähän väliin mainittakoot etten ole käynyt noissakaan, mutta seurannut kyllä aktiivisesti ja tälle kaudelle olisi tavoite päästä PPHS:n kisaamaankin pikkuluokkiin), mutta jättiläismäiset kulut on heilläkin. Jossakin vilahti, että viime vuonna PPHS:ssa olisi ollut yhteensä noin 3000 lähtijää eli aika jäätävä määrä nelijalkaisia yhdellä tontilla.

Ei kaiken tarvitse olla ilmaista eikä ole mitään järkeä tehdä tappiota, mutta olisiko aiheellista suurkilpailujen järjestäjillä hieman tuumata, että olisiko mahdollista vähintään yrittää muuttaa kulurakennetta niin että lippujen ja expon/ravitorin myyntipaikkojen hinnat olisi vähän kohtuullisempia? Ja jos kuninkuusraveissa kunkkari-camping maksaa vaikkapa 100e per viipymä niin olisiko kohtuullista järjestää kunnolliset sosiaalitilat yms palvelut sinne myös?

Kiitos olen taas päässyt pajattamaan enempi kuin ehkä tarviikaan. Älkää kukaan suuttuko tämä on vain minun mielipiteeni aiheisiin ja en pidä itseäni niin viisaana että pitäisin tätä äärettömänä totuutena sillä en ole perehtynyt kummankaan tapahtuman lukuihin niin tarkkaan että voisin huudella mitenkään muuten kuin asiakkaan näkökulmasta ja fiilispohjalta.

Toivottavasti teksti oli kuitenkin luettavaa ja kommentoikaa toki! Ja menkää niihin tapahtumiin katsomaan hienoja ratsukoita ja valjakoita niin ratsuihmiset raveihin kuin toisinpäinkin.

Meidän yhteistyökumppaneista

Bloggaus on jo pitkän aikaa aiheuttanut minulle ihan hirveää luomisen tuskaa tai jotain sellaista. Saatan tallilla karsinaa siivotessa keksiä hyvän aiheen ja hyvän alun tekstille, mutta kun koneen ääreen pääsen en sitä enään muista. Siispä kun taukoa on taas kertynyt lähdetään tällaisella aiheella etenemään.

Mitä on yhteistyökumppanit ja miksi moinen nimitys?

Meillä ei ole sponsoria eikä muutenkaan harrastukseeni hassaa minun lisäkseni rahallisesti senttiäkään kukaan muu kuin rakas mieheni ja silloin tällöin vanhempani saavat päähän pistoja laittaa minulle muutaman kympin rahaa jostain tuntemattomasta syystä ja varmastikin tietävät mihin sekin rahaa menee. Vai voisiko sanoa, että joutuu?
 Siksipä tämä pieni suuri ihmisjoukkio on siis yhteistyökumppaneita, jotka auttavat/helpottavat harrastuksessani ja kilpailuhommassa etiäspäin.

Keitä he sitten ovat?

Ihan ensimmäisenä mainittakoon se tärkein ja myöskin rakkain "yhteistyökumppani" eli rakas mieheni. Ei ota palkkaa, ei vingu, ei valita ja tukee ja turvaa ja jaksaa kuunnella (olen luvannut myös sujuvasti esittää kuuntelevansa) ne pienimmät ja vähäpätöisimmätkin. Kannustaa ihan aina.
Lisäksi hän on juuri se yhteistyökumppani, joka on talkoissa rakentamassa maastoesteitä ja kotona autotallissa värkännyt meille rataesteille portteja ja lainelautoja ja korjailee vinkkaa ja fiksailee kisakaappia ja ties mitä.

Seuraavaksi mainittakoon tallinpitäjä. Hyvä tallinpitäjä on mielestäni kivijalka ja koko homman perusta. Jos homma toimii tallilla se on yksi isoimmista tekijöistä niin hevoselle kuin ihmisellekin. Noa saa olla ulkona juuri sopivasti ja siitä huolehditaan. Voin lähteä rauhallisin mielin reissuun ja muutenkin tiedän että homma pelaa kuin rasvattuna. Jos jotain outoa ilmenee minulle ilmoitetaan heti, vaikka se olisi niinkin pientä kuin vain jollakin tapaa outo käytös. Lisäksi Noa saa olla öitä ulkona todella paljon ja juuri niinkuin on sovittu. Toki minulle tallinpitäjät on perhettä ja olemme tunteneet toisemme ikuisuuden ja siksipä se onkin kuin toinen koti.

Rehut kaikki haen Hankkijalta. Noa syö Racingin rehuja mm. senkin vuoksi että ne ovat kotimaisia. Lisäksi tämän hetkinen ruokinta on toiminut vallan mainiosti, joten miksipä sitä hyvää muuttamaan. Toki sekin vaikuttaa, että Hankkija on minulla tuossa oikeastikin liki naapurissa, jolloin rehujen haku tallimatkalla ei voisi olla helpompaa. Noahan syö vähän eriskummallisesti ja olen huomannut että myös kiistanalaisesti. Se saa progressia, greenlinea, kivennäistä, ADE-raetta ja biotiinia ja mitään näistä ei turvoteta. Ne kastellaan kyllä, mutta niitä ei turvoteta. Lisäksi Noa saa joka lenkin jälkeen puoli litraa Mashia, josta tehdään 10-20 litraa juotavaa.

Noan kehonhuollosta vastaa Syrjälänpellon Hevospalvelut/Tmi Sari Vesala. Sari hieroo ja laseroi Noan säännöllisen epäsäännöllisesti. Meillä ei ole mitään säännöllistä hierontaväliä vaan mennään aina semmosella fiilispohjalla. Jostain syystä siitä vaan tulee semmonen epämääräinen tunne milloin olisi aika taas hierottaa Noa. Tämän viikon perjantaina on taas hieronta ja itseasiassa myönnettäköön tällä kertaa se saattaa olla hintsun jo turhan myöhään, koska se ajatus "tartteiskoha kohta hierottaa" tuli päähän jo marraskuun loppupuolella. Noa ei todellakaan ole niitä hevosia, jotka nauttii kun hierotaan. Sillä on jumeja ja sitä kiukuttaa ja paljon.. todella paljon. Se on seuraavat pari päivää hieronnan jälkeenkin vielä kiukuissaan ja sillä on nahka hellänä hieronnasta. Hieronnan jälkihoitokaava on aina sama. Eli jos pe on hieronta niin lauantaina talutellaan eikä edes harjata, sunnuntaina jo nätisti harjataan, mutta ei kumisukaa tms mitään vähänkään kovempaa harjaa ja sunnuntaina myös voi hyvällä tuurilla käydä lenkin jo ilman satulaa, maanantaina voi harjata jo suht normaalisti ja saattaa saada jo satulankin selkään ja tilanteista riippuen joku edellämainituista vaiheista pitää toistaa kahtena päivänä jolloin seuraava vaihe siirtyy päivällä, mutta aika usein on päästy jo tiistaina suht normaalisti liikuttamaan maastossa hölkkälenkkiä. Kovaa treeniä teen vähän tilanteista riippuen usein vasta vajaan viikon päästä eli torstain hujakoilla.

Pääasiallisena kouluvalmentajana meillä toimii Hevostoimi Susanna Lemström. Suski käy myös säännöllisen epäsäännöllisesti sillä jostain syystä minä en vain saa irti itsestäni sellaista "valmennus joka torstai kello 18.00" tyyppiä. Toki se olisi aivan älyttömän hyvä ja tärkeääkin valmentautua mahdollisimman säännöllisesti, mutta jostain syystä en vain siedä ajatusta, että Noallakaan olisi liikutuskalenteri samaa joka viikko.

Suoranaista yhtä ainoaa rataestevalmentajaa ei tällä hetkellä ole. Pitkäänhän kävin Tallinmäellä Lambergin Riikan tunnilla Noan kanssa, mutta nyt on toistaiseksi reenailtu kotona tallinpitäjän tyttären Rosan avustuksella. Lisäksi käytiin Nykäsen Kallen kenttäaluevalmennuksessa Äimärautiolla klinikanmaneesissa nyt tammikuussa ja sitä haaveilen, että saisin ihan pysyväksi etapiksi joka kuukausi.

Maastoestevalmentajana toimii Miia Honkanen Hevostalli Miia Roinisella Limingassa. Tarkennukseksi mainittakoon kyseessä sama henkilö, jonka tyttönimi on tuo Roininen. Miia on ihan jäätävän hyvä skarppaaja ja saa meidät kyllä ylittämään itsemme. Joka kerta treeneissä huomaa, että todellaki me voidaan senkun tekee ja kuski lopettaa sen tyhjän jännäämisen.

Hammashuollosta vastaa Oulun Hevosklinikka Äimärautiolla sillä kun Noalta poistettiin se mätä hampi on sen jälkeen hammastarkki täytynyt tehdä puolivuosittain ja se onnistuu klinikalla helpoiten, kun siellä on sähköraspit yms kaikki tarvittava välineistö mukaanlukien pakkopilttuu ja sopivasti rauhoittavaa. Tämäkään toimenpide ei ole Noan mieleen.

Siinäpä ne tärkeimmät mitä tulee mieleen. Käyn lisäilemässä mikäli jotain viel mieleen juolahtaa. Nyt on kuitenkin kiirus tempaista kamppeet päälle ja hilpaista tallille ja sen jälkeen psyykkisen valmentautumisen kurssille Saaran Tallille Kuivasjävelle.

Listatkaa ihmeessä muutkin yhteistyökumppaninne ja muistakaa antaa julkista kiitosta teitä auttaville hevosalan ammattilaisille.

Sekä muistakaa kiittää tuttujanne.Ne on ne henkisen puolen tekijät, jotka kannattavat, tukevat ja tsemppaavat eteenpäin.