tiistai 28. helmikuuta 2012

Vihdoinkin!

En muista edes kuinka kauan olen tätä odottanut, enkä muista kuinka paljon olen tästä haaveiltu, mutta nyt se päivä koitti.Noa otti ja voittaa täräytti Muhoksen harjoitusraveissa kärrylähdön. Lähdössä oli alunperin kuusi hevosta, joista kolme oli poissa. Yks laukkasi hylkyyn, mutta ihan rehdisti voitti toiseksi tulleen vielä kirittäessä loppusuoralla.

Koko ajatus oli ensin vain huvittava. Noa kärrylähtöön. Sillä on ajettu kärrylähtö viimeksi vuonna 2007 ja kärryiltä ajettu viimeksi joskus pari vuotta sitten yksi tai peräti kaksi lenkkiä. Tallinpitäjä vain tuumasi, että lähde ihmeessä Muhokselle harkkareihin montéen, kun ponin ilmoittavat sinne kuitenkin. Miksipäs ei? Niin. Keksin kuitenkin, että entä jos se kärrylähtö mistä olen jo jonkin aikaa haaveillut? Suostuisikohan meidän ainoa ja paras luottokuskimme?

Sittenhän siinä kävi niin, että kyllähän se kuskikin suostui. Ihmettelen kyllä miksi, kun muistaa Noan taustan, mutta toisaalta minä olen aina ollut se heikko hermoisempi sählä sen kanssa. Kyllä sen vain näkee, kun laittaa vierekkäin touhuamaan semmoisen joka osaa ja semmoisen, joka ei osaa, mutta luulee jotain osaavansa. Voin vannoa, että olen tuo jälkimmäinen ja tiedän sen varsin hyvin.

Seuraava vaihe oli, että pitäähän se vissiin kärryiltä hiitatakin, kun eihän sillä pitkään aikaan ole ajettu eikä tiedä kulkeeko se ravilla minnekkään. Ilmot oli perjantaina ilmoitin puhelimitse wanhaan tyyliin. Hiitti sovittiin tiistai illaksi. Sitten jännitys, että kulkeeko se mihinkään vai meneekö ihan ratsunlaukkaa ja hömpöttää vaan. Kulkihan ja se. Ravikin edelleen polki komeasti! Ja ennen kaikkea laiskasti, kun ei ollut hiittikaveria. Yhden 2100m hiitin ajoi ja sen Noa juoksi 1,33 läpi. Ei häävi, mutta ei se ennenkään ole yksin kulkenut.

Keskiviikkona Marjo kävi ratsastamassa oli Noa kuulemma ollut hieman virtasa. Torstaina oli lepo. Perjantaina otin siinä läheisellä tiellä vetoja. Ei paljon, eikä pitkiä. Vain sen verran, että saa paikkoja auki ja jää vauhtia vähän töppöseen. Mikä oli hieman vaikeaa, koska Noa oli perjantaina KUUMANA! Koitin pyörittää volttia, eikä siitä meinannut tulla mitään. Ei yhtään mitään. Kuitenkin lopulta saatiin voltit onnistumaan ja kolme vetoa ja välihölkät vedettyä. Sitten hölkällä kotiinpäin ja loppukäynnit.

Perjantaina oli ohjelmassa myös karvojen kynintä. Eli sängen leikkaus, korvakarvojen leikkaus ja häntäkin katsoa kuntoon. Lisäksi jo valmiiksi hännän ja harjan selvittelyä, ettei lauantai aamuna olisi niin kova homma. Illalla sitten vielä varusteiden pesu ja rasvausrumba ja jännittämistä.

Lauantai aamuna kello soi klo 07.30 ja aamupalat nassuun kamat autoon ja tallille. Tallilla oli tytöt jo ponia laittelemassa valmiiksi ja Noa oli sisällä odottamassa. Aloin siinä harjailemaan, laitoin putsit etusiin, katsoin kaviot ja kengät läpi ja loimen päälle. Hännän ja harjan selvitin myös ja jouhien selvitysaine voisi olla aika kova sana. Sitten eikun kamat autoon, kopukat koppiin ja menoksi kohti muhosta.

Perille päästiin ja tilat näytti vähän ahtailta, mutta ei pahasti. autokin saatiin kätevästi semmoseen paikkaan, että pääsi kahta kautta kulkemaan. Noakin vaikutti hyvin rauhalliselta. Minä en. Kaikki kammot tuli mieleen. Vaikka jätkä käyttäytyi hyvin. Ratalle meni fiksusti mitä nyt vähän virtasan olosena ja ratalla toimi hyvin. Traktorin ohituskin meni ilman muttia. Ohjille vaan paino melkoisesti.

Sitten oli Elliotin lähtö, jossa joka poni laukkaili vuoron perään. Elliot tuli rehdisti kuitenkin toiseksi. Hieno poika! Tytöt kävivät hakemassa rehusäkin Elliotille.

Sitten tuli Noalla esittelyyn lähdön aika. Mulla jännitys huipussaan. Osaako se käyttäyty? Pysyykö se ravilla? Kulkeeko se mihinkään? Esittelyyn mennessä Noa sitten veti kilarit. Ja jälleen kerran kunnolla. Pukkasi kärryt ojaan ja hyppi pystyyn. Tokeni onneksi ja kuski handlas tilanteen todella hyvin ja esittelyn ja pruuvin veti sitten ihan kuin hevoset.

Lähtö toimi linjalähetyksellä eli suoraan esittelystä hevoset järjestäytyy omille paikoilleen, kiihyttää ja "Yksi, Kaksi, AJA!" ja sitte mennään. Ennen ensimmäistä kurvia Noa oli ottanut jo paalulta lähteneen kaksikon kiinni. Vauhti oli todella rauhallista. Etukurvissa Noaki näytti hölkkivän todella helposti. Toisella kierroksella vauhti kiihtyi hieman, muttei mainittavasti. Sitten takasuoralla toiselle ja kiriin. Takakurvissa pikku laukat, jotka tippu äkkiä alas. Tainnut koulun väännöstä olla hyötyä? Yksi laukkasi pitkiksi porukasta ja Noa toiselta kiri KÄRKEEN! Sitten toiseksi tullut numero 2 nousi toiselle ja yritti kiriä, mutta ei. Noa voitti! Se VOITTI!

Mahtava tunne. Itku kurkussa ja huusin kuin syötävä olkoon vain harkkarit se ei ole ikinä voittanut mitään ja nyt se voitti. Vielä kärrylähdössä. Kysyin kuskilta loimitetaanko ja päätettiin kokeilla. Nätisti antoi loimittaa ja veti voittaja esittelyn. Minä hölkkäsin vierellä ja pyyhin silmiä vedestä. Sitten varikolle, loppukävelytykset ja varusteita purkamaan pois päältä. Mahtava huuma. Mikä tunne!

Olin ehkä jo luovuttanut haaveilun voitosta, mutta sieltä se tipahti. Hieno loimi vielä ja rehusäkki. Tallinpitäjä oli veikannut ilmais totossa Noan lähtönsä voittajaksi ja voitti vielä muffinseja herkkuarvonnasta. Aika hyvä päivä eikö? Kelpasi ajella tallille takaisin päin. Muhokseltakin oli todella lyhyt kotimatka.

Pienestä voi olla iloinen ja kannattaa. Olen hoitanut Noaa vuodesta 2003 ja omistanut sen vuodesta 2005. Se on aika pitkä aika. Se on aika pitkä yhteinen historia ja paljon aikaa on käytetty treenaamiseen, opettamiseen, hoitamiseen, ylläpitämiseen tarvittavien rahojen kasaan haalimiseen, huomisesta huolihtimiseen ja myös hauskanpitoon. Nyt se palkittiin ja roimasti. Lisään kuvia jahka moisia saan. Itsehän en tajunnut edes kännykällä ottaa kuvaa missään vaiheessa.

Voitettiin hieno Ojantakasen perhekotien loimi ja rehusäkki. Loimi tulee seinälle ja takuulla. Rehusäkin saa itse "kilpahevonen" tietenkin. Elämäni ylpeys.

En halua väärää kuvaa antaa kenellekään. Ymmärrän kyllä, että aika ei ollut erikoinen ja tilanne olisi eri, jos lähdössä olisi ollut kaikki hevoset paikalla, mutta en välitä niistä. Rehti voitto silti ja poissaolevat eivät olleet minun syyni. Haluan olla iloinen, koska voitto on voitto ja mahtavalta se tuntui silti. Ne jotka tietää Noan ja minut ja vielä Noan taustat ymmärtää kyllä iloni.

Tässä vielä tulokset Noan lähdöstä:

1. Ex Nocturne / Erkki Paaso 38,0
2. Mr Onslow / Tuomo Vimpari 40,2

Vic Afeidas / Aimo Rasmus HLP 3

Auropeus / Harri Vimpari POIS
Sally Exact / Jyrki Aho POIS
Wildwest Robert / Kristiina Aitta POIS



Täältä löytyy koko ravien tulokset.


Kiitos Muhoksen ravinaiset ja Muhoksen raviseura hyvistä raveista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti