Treenailuja ja kisailuja

Montako kertaa se pitääkään todeta, että pitäis blogata liki joka päivä? Heti, kun on taukoa on asiaa niin paljon, että eihän sitä kukaan jaksa lukea. Noh.. Yritetään tiivistää nyt kuitenkin.

Ensinnäkin 14.7.2013 Teresa meni Noalla Jäälintallin ja Jäälinratsastajien järjestämiin koulukisoihin "naapuriin". Kouluohjelmana oli Perusmerkki. Kisojen oli tarkoitus olla alunperin 3.8.2013, mutta kelien takia ne jouduttiin siirtämään. Aikaisempii kisoihin olin menossa Helppoon C:hen. Näihin kisoihin en alunperin ollut menossa ollenkaan muuta kuin katsomaan, koska Noa on ollut Terellä ylläpidossa ja minä ratsastanut suht vähän siihen mennessä. Jostain syystä Teren suorituksen jälkeen tuli kuitenkin hirveä hinku ja jälki-ilmona piti ängetä siihen Helppoon C:hen. Periaatteessa suoritukseen olin tyytyväinen ja menihän se rimaa hipoen läpikin, mutta silti ei niin hyvin kuin olisi voinut mennä. Miksi minun pitää varsinkin kisoissa ryssiä mm. laukan nostot? Mikä hinku siinä oikeen on? Teresan ja Noan suoritus meni tosi kivasti, vaikka osassa kohtaa Noalla oli muka pikku-ukkoja liikenteessä. Pöytäkirjaa en ole vielä saanut aikaseksi skannattua, mutta tässä kuvia kisoista.

Ei paha , jos ottaa verrokkia ekoista koulukisoista. Mää vaan roikun ihan liikaa sisäohjassa ja missä tuo ulkokäsi menee? Kuvasta kiitos Roosalle.

Sanaton. Kiva kuva, mutta... Tönköt käet, roikun liikaa ohjissa ja ja ja.. Noh.. lohdutan itseäni edelleen ottamalla verrokkia ekoihin koulukisoihin, että on sitä jossain kehitytty. Kuvasta kiitos Roosalle.

Tämä on yllättävän ok lopputervehdys paitsi että Noa pysähtyi taas hieman vinoon, minä tervehdin eri kädellä kuin käytännössä kaikki muut ja kumarrankin näköjään myös niille Noalle aikaisemmin ilmestyineille pikku-ukoille asti. Kuvasta kiitos Roosalle.

Kisojen jälkeen hiljaiseloa oli hetki, koska Noahan on edelleen Teresalla ylläpidossa. Sitten tällä viikolla ja viime viikolla oli Satun treenit, joista jostain syystä en ole hehkutellut, koska ne meni jopa ihmeenkin hyvin. Toki kaikkeen ei voi olla tyytyväinen (minä ainakaan), mutta osaan kuitenkin voi. eikö voikin? Mieli tekisi sepostaa tarkemmin, mutta ehkä jätän nyt väliin, koska tähän pitää mahtua vielä biljoona muutakin asiaa samaan sylttyyn.

Viime viikon treeneissähän ilmeni semmoinen kurja homma, että Noan koulupenkille tai Noalle oli tapahtunut jotain ja kun mahavyön veti kiinni lusahti etukaari ihan säkään kiinni. Siispä soittoa Lissulle, että tulee Oulussa käydessään mallaamaan satulaa ja katsoo mitä sille tehdään ja vain estesatula käyttöön joksikin aikaa. Toki vaarallistahan se ei ole, koska ratsastaa pitää osata penkillä kuin penkillä. Ainoa harmi siinä on treenit.. Satu rääkkää oli este- eli koulusatula, satulaa eli ei. Hanuriparka joutuu lujille. Vaikka viime viikon treeneissä (kyllä sorrun sittekin vähän lätisemään, koska ajatus taas lentää) olin jo alkuverkoissa ihan hämilläni, ku pystyin menemään harjotusravia yllättävänki hyvin estepenkillä. Mitä on tapahtunut? Ja milloin? Ja missä kohin tätä holtitonta kehoani?

Seuraavaksi puheeseen voitaisiin ottaa eiliset estekisat. Siispä jälleen "naapurissa" kisailtiin. Tällä kertaa oli Jäälintallin ja Jäälinratsastajien järjestämät seuratason estekilpailut kyseessä. Osallistujia oli paljon ja muualtakin paikkakunnilta ja koko meidän perä oli melkoisen täysi. :) Teresa ja Noa meni 50cm ja 70cm luokat. 50cm meni tosi hyvin. Vaikkei sijoitusta tullutkaan olen tyytyväinen. Tuloksena puhdasrata ja suoritus oli siisti ja "vakaa" (Noa huomioonottaen). Kehitystä tapahtuu siis myös esterintamalla. 70cm ei mennyt ihan kuin elokuvissa, koska Noa päätti sitten kieltää jo toiselle esteelle kahdesti ja se meni sitten siihen.. Väsyikö Noa? En tiedä. Kielsikö ihan "piruuttaan"? En tiedä sitäkään. Ei kuitenkaan passaa masentua vaan leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Siispä josko ensi viikonloppuna kisailtaisiin taas. Vuorossa Turkanrinne ja luokkina jälleen 50&70.

Yritän jatkossa muistaa blogata useammin (HAH! saahan sitä sanoa), koska aiheita olisi vaikka ja millä mitalla. Se vain tahtoo olla, että kun on laiska niin sitä vain on laiska. Muka en saa aikaseksi kirjoitettua, eikä tekstiä tule, vaan eihän siihen usko kukaan, kun milloin minä olisin hiljaa? Nukkuessako? En aina silloinkaan mikäli mieheltä kysytään. Nyt kuitenkin on aika nostaa hanuri penkistä ja alkaa toimimaan jotain. Josko vaikka keräilisi Noan kisakamat pesulle? Estekisakuvia linkkailen myöhemmin, jos Teresa antaa luvan ja löytyy hyviä. Muitakin kuvia olisi, kun niitä saisi aikaiseksi lisättyä. Sitä odotellessa.