Kuluneen vuoden kilpailut ja tulokset

Maaliskuu 15. pvä
Harjoitusestekisat Aaltokankaalla. Minulla ja Noalla Luokkana Superseniori ja estekorkeus 40-5cm. Puhdasrata ja ruusuke (kaikille puhtaan radan tehneille). Teresalla ja Noalla luokkana 65cm ja kielto hylkyyn.

Toukokuun 17. pvä
Harjoitusestekisat Aaltokankaalla. Jälleen luokkana Superseniori, mutta tällä kertaa estekorkeutena 50cm. Puhdasrata ja Ruusuke (kaikille puhtaan radan tehneille). Parempi!

Toukokuun 24. pvä
Harjoituskoulukisat Muhoksella Ratsutila Nelzas:lla. Ohjelmana C-merkki ja tulos prosentteina 61,389% ja sijoitus neljäs. Luokassa yhdeksän osanottajaa ja kolme palkittiin.

Toukokuun 29. pvä
Seuraestekisat Jäälintallilla. Minä menin ristikon ja tuloksena puhdasrata ja ruusuke ja Teresa meni 60cm tuloksena 3. sija ruusuke ja pokaali.

Ristikon ratapiirros.

Minun ruusuke.

Teren pokaali ja ruusuke.

Kesäkuun 28. pvä
Koulukisat Jäälintallilla. Minä ja Teresa mentiin C-merkki. Mulla tuloksena 56,67% ja Terellä parempi, mutten muista tarkemmin.

JR:n pöytäkirja.

Elokuun 30. pvä
Estekisat Aaltokankaalla. Minä 60cm tuloksena puhasrata, 4. sija ja ruusuke. Tere 70cm ja yks tuhottu este.

60cm ratapiirros.

Meijän eka oikea estekisaruusuke.

Elokuun 31. pvä
Koulukisat Ankkurilahden ratsutilalla. Aikuisohjelma ja tulos 51,2% eli rimaa hipoen hyväksytty.

Ankkurilahden pöytäkirja.

Lokakuun 11. pvä

Koulukisat Aaltokankaalla. Minä ja Teresa C-merkki. Minulla tuloksena 57,2% ja Teresalla yli 60%.

Aaltokankaan pöytäkirja.

Tänä vuonna tuli kisattua aika vähänlaisesti pääasiassa minun töiden takia. Työt haittasi myös treenausta ja sen kyllä näkee tuloksissa. Esteillä sentään voin olla sekä itseeni että Noaan tyytyväinen. Tere hyppäsi Noalla Tallinmäen kisoissa ensimmäisen 80cm radan ikinä ja minä hyppäsin ensimmäisen "oikean" esteradan kisoissa ja sen lisäksi olen kesän aikana hyppinyt kotona yksittäisiä aina 85cm:in asti. Aika huikeeta tämmöiseltä nössöltä eikö? Hyppyintokin alkaa olla mahdoton, kun se ei enää juurikaan pelota. Ihan mahtavaa hommaa, kunhan vaan pääsisi enempi opettelemaan ja treenaamaan järkevästi, ettei se olisi semmosta ihme kiekkumista ja räpimistä.

Ensi vuonna uudet kujeet ja toivottavasti paremmat tulokset. Pitäkää peukkuja, että treenaamaan päästään ja paljon ja tähän paksuun kalloon jotain uppoaisikin. Tämän vuoden saavutuksista isoimmat kiitokset kuuluu tietenkin Satu Ylitalolle, joka väsymättä jaksaa opettaa meitä ja ratsuttaa Noaa. Lisäksi rakas mieheni ansaitsee myös todella ison kiitoksen, kun on ollut kisakuljettimena ja kisoissa apuna useammatkin kisat, vaikka se on varmasti melkoisen tylsää hommaa. Paulaa, Lauraa ja Eepiä pitää kiittää kans, koska ovat yllyttäneet, patistaneet ja välillä myös komentaneet sekä treenaamaan että kisaamaan sen sijaan että nössönä lusmuaisin kotona. Teresaa en myöskään voi kiittää tarpeeksi sillä Teresa hoiti Noaa koko viime kesän kun minä olin jatkuvasti töissä. Mistä tulikin mieleen, että tänään täytyy käydä ostamassa Teresan joululahja. ;) Meidän tallinpitäjäperhe kaikkineen ansaitsee kans kiitosta ihan vaan olemalla paras tallinpitäjä mitä minä voin löytää.

Kiitos kaikille!